|
Teoriaa: johdatus | ongelmat | seuraukset |
|||
Yleistietoa Historiaa Breikkivisa |
Olipa kerranTeollisen vallankumouksen seurauksena syntyneet koneet loivat tämän vuosisadan alussa väistämättömän tarpeen ergonomian kehittämiselle, ja tutkimusta alettiinkin tehdä useissa paikoissa lähes samaan aikaan. Maailmansotien välisenä aikana tehtiin Saksassa ergonomista tutkimusta, mutta sitä kutsuttiin objektipsykotekniikaksi. Tutkimuksen tavoitteena oli työn muovaaminen ihmisen kannalta parhaimmaksi. Näitä tunnettuja Atzlerin ja Lehmannin työfysiologisia tutkimuksia tehtiin Dortmundissa vuosikymmenien ajan. Käsitteiden kirjo ei kuitenkaan lopu tähän. Suomessa puhuttiin 1960-luvulla bioteknologiasta, ja sama termi oli yleisesti käytössä myös Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa. Yhdysvalloissa käytettiin sekä heidän omaa human factor -käsitettään että muiden hyväksymää bioteknologia -nimeä. Ergonomia-termin keksineet britit tyrkyttivät sitä itsepäisesti yleismaailmalliseksi käsitteeksi, koska se oli heillä jo vakiintunut kieleen. Samaan aikaan biokemistit alkoivat myös puhua bioteknologiasta eri merkityksessä, ja termien päällekkäisyyden vuoksi alettiin yleisesti puhua bioteknologian ja muiden nimien sijaan ergonomiasta. Suomessa tämä tapahtui 60-luvun lopulla. Ergonomiatutkimus saavutti virallisen aseman Suomessa vuonna 1968, kun Työterveyslaitokseen perustettiin erityinen ergonomiatyöryhmä. Työterveyslaitos on ollut alusta lähtien tärkein ergonomiatiedon julkaisija Suomessa. Tieteellisten julkaisujen lisäksi viime vuosikymmeninä on alettu tuottaa käytännönläheisempää tietoa aiheesta. On tajuttu, että pienen piirin salatieteen kehittämisen sijaan on paljon hyödyllisempää saada useammat ihmiset ymmärtämään, mitä ergonomia oikeasti on. Sorvin ääressä onkin tänä päivänä työoloihinsa huomattavasti tyytyväisempää väkeä... Lisätietoa: Työterveyslaitos |
|||
©
23.07.2008, Olli.Rantapuska@iki.fi |
||||
johdatus | ongelmat | seuraukset |